My 23rd Birthday

Ihanaa maaliskuun alkua jokaiselle! Mulle maaliskuu on ehdottomasti jo kevätkuukausi, vaikka tälläkin hetkellä maa on valkoinen ja aamuisin lämpötila reippaasti pakkasen puolella. Päivät ovat kuitenkin jo selkeästi pitempiä ja varsinkin bloggaajalle se luonnonvalo on melkoisen tärkeä, ja onneksi sitäkin nykyään riittää jo melko pitkään. Myös aurinko on hellinyt meitä ainakin täällä päin Suomea monena päivänä jo jonkin aikaa ja voi että miten se auringonpaiste voikin piristää näin paljon. Tuntuu, että ihmiset ympärilläkin ovat paremmalla tuulella, kun aurinko paistaa :) 

Tänään on myös kaiken muun lisäksi mun syntymäpäiväni ja täytän siis 23 vuotta. Muistan, miten vuosi sitten samoihin aikoihin kärsin ihan valtavasta ikäkriisistä. 22-vuotias (tai 23-vuotias) ei missään nimessä vielä ole mitenkään vanha, mutta se kriiseily taisikin johtua enemmän siitä, että musta tuntui että multa puuttuu jotain. Jotain sellaista, mitä 22-vuotiaana mulla olisi mun mielestä kuulunut olla. En edelleenkään oo ihan varma siitä, mitä se joku sitten oli, mutta veikkaan että vertasin itseäni vähän turhankin radikaalisti kahteen isosiskooni, joilla oli molemmilla sen ikäisenä esimerkiksi jo ensimmäiset lapset. Tässä kohtaa täytyy kyllä myöntää, että olen ihan tyytyväinen siihen, ettei mulla niitä lapsia vielä ole :D Lapset ovat ihania ja jossain vaiheessa haluan ehdottomasti saada sellaisia itsekin, mutta en vielä.

Tämä on nyt mun neljäs viikkoni töissä sen lähes kuukauden mittaisen sairasloman jälkeen ja kieltämättä kesti taas hetki sopeutua tähän päivärytmiin, kun kello soi aamulla viiden aikoihin ja kolmelta pääsen töistä kotiin. Oon jostain syystä ollut viimeiset pari viikkoa todella, todella väsynyt eikä energiaa oikein tunnu riittävän mihinkään. Monena iltana oonkin mennyt nukkumaan jo kahdeksalta. Auringonpaiste ja valo toki piristävät, mutta tiedä sitten mistä tämä väsymys johtuu. Oon koittanut käydä salilla ja muutenkin harrastaa liikuntaa, mutta eipä sekään oikeen oo piristänyt mua samalla tavalla kuin yleensä. Eipä se koskaan silti haitaksi ole ja musta on ollut toisaalta aivan ihanaa päästä salillekin taas sen saikun jälkeen! Siellä tosin huomaa hyvin sen, ettei toi häntäluu vieläkään ole ihan kunnossa. Ensimmäisen kerran askelkyykkyjä tehdessäni meinasin oikeasti parkaista siitä kivusta, mutta pikkuhiljaa tässä mennään parempaan suuntaan ja onneksi tiedän jo hyvin, mitkä liikkeet ovat mulle tällä hetkellä kiellettyjä ja mitä voin tehdä huoletta :)

Väsymyksestä huolimatta oon koittanut tehdä viime aikoina itselleni mieluisia ja kivoja asioita. Salilla ja ryhmäliikuntatunneilla käymisen lisäksi oon meikkaillut taas oikein ajan kanssa, miettinyt uusia postausaiheita, kirjoitellut valmiiksi postauksia ja räpsinyt kuvia. Oon myös tehnyt hyvää ruokaa ja nappasinkin Tuulin blogista reseptin ihanaan tuliseen thaimaalaistyyliseen keittoon, josta tuli ihan superhyvää! Huomenna oon vihdoin ja viimein menossa kampaajalle, jossa napsaistaan kuivat latvat pois ja värjätään tyvi taas vaaleaksi :)

Tilasin itselleni tossa jokin aika sitten Zalandolta uuden laukun sekä aurinkolasit. Mä en todellakaan ole mikään laukkuhamstraaja ja mulla onkin yleensä käytössä vain pari laukkua yhtä aikaa (yksi arki- ja yksi juhlakäyttöön). Nyt edellinen "arkilaukku" alkoi jo olla sen verran huonossa kunnossa ja sisältä jopa rikki, että päätin hankkia uuden yksilön itselleni. Vaatimuksena mulla oli, että laukku on musta ja siinä on kantohihna sekä kultaiset yksityiskohdat. Aikani selailtuani ja mietittyäni päädyin lopulta tuohon Michael Korsin Quinn -käsilaukkuun. Toi on mun mielestäni todella kaunis sekä riittävän yksinkertainen ja "klassinen". Ainut miinus tossa on se, että toi on hitusen liian pieni. Tonne kyllä mahtuu juuri ja juuri kaikki tarvittava, mutta mitään ylimääräistä tonne ei kyllä tarvitse edes ajatella tunkevansa. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen valintaani!

Mukaan Zalandolta lähti myös elämäni ensimmäiset kunnon merkkiaurinkolasit - Ray-Banin Clubmasterit. Mä ihastuin Clubmastereihin muistaakseni pari kesää sitten ja nämä lasit olivat mulle ihan selvä valinta. Nyt on se aurinkokin tosiaan paistanut viime aikoina ja lasit ovat päässeet myös käyttöön! Mulla on ihan älyttömän herkät silmät, joten mulla on käytännössä pakko olla lasit päässä, jos ulkona paistaa aurinko. Muuten mun silmät vuotavat ja joudun siristelemään todella paljon, että näen yhtään mitään. Turha siis kiusata itseään, kun voi heittää aurinkolasit päähän ja silmätkin kiittävät. Mä oon muutenkin aina ihmetellyt sitä, kun joskus olen kuullut, ettei aurinkolaseja kuulu käyttää kuin kesällä. Siis miksei? :D Ei ne mitkään kesälasit ole vaan nimenomaan aurinkolasit. Kesällä se aurinko ehkä paistaa enemmän kuin tälleen kevättalvella, mutta eipä mun silmät ainakaan välitä tippaakaan siitä, mikä vuodenaika on kyseessä, jos se aurinko sattuu paistamaan :D

Sellaisia kuulumisia viime ajoilta. Oletteko te innoissanne tästä alkavasta keväästä vai oletteko te vielä ihan talvifiiliksissä? :)