Häät 12.6.2021

Lauantaina 12.6.2021 sanoimme mieheni kanssa toisillemme tahdon ja menimme naimisiin. Blogi on viettänyt sen takia muutaman päivän hiljaiseloa, sillä perjantaista sunnuntaihin kaikki aika meni häitä järjestäessä, juhliessa tai juhlapaikkaa siivotessa. Halusin tulla tänne bloginkin puolelle hieman fiilistelemään päiväämme, mutta seuraavaksi palaillaan taas tuttujen kauneusjuttujen pariin!

Menimme mieheni kanssa kihloihin tammikuussa 2020 ja päätimme samantien hääpäivämme, joka oli siis 12.6.21. Koronasta ei tässä vaiheessa ollut tietoakaan, tai ehkä oli, mutta se ei siinä vaiheessa ollut vielä levinnyt Eurooppaan tai Suomeen. Kävimme helmikuussa 2020 katsomassa tulevaa juhlapaikkaamme ja vuokrasimme sen. Tässäkään vaiheessa koronaa ei vielä jouduttu pelkäämään, vaikka kuukauden päästä tilanne olikin sitten jo aivan toinen. Joka tapauksessa juhlapaikka oli vuokrattu, maksettu ja touko-kesäkuun vaihteessa myös kirkko varattu. Luotimme siihen, ettei kesällä 2021 tarvitsisi koronaa juuri miettiä, ja vaikka alkuvuosi ja vielä kevätkin näytti synkältä, juhlamme onnistuivat juuri niin kuin toivoimme emmekä joutuneet siirtämään tai perumaan niitä!

Ongelmilta tuskin koskaan vältytään, kun on kyse suuremmista juhlista. Meillä suurimmat murheet, ongelmat ja vastoinkäymiset liittyivät etunenässä huonoon, jopa olemattomaan kommunikaatioon juhlapaikan yhteyshenkilön kanssa. Mulla on siis edelleen lähetettynä tälle yhteyshenkilölle sähköposti liittyen häihimme, johon en ole saanut vastausta. Eikä sekään nyt ehkä luo kovin hyvää kuvaa paikasta, jos yhteyshenkilö unohtaa sovitun tapaamisen, joka siis kuului meille, jotta pääsemme suunnittelemaan juhlapaikan koristelua ennen häitä. Pitopalvelu meni vaihtoon noin vuosi sitten, kun ensimmäisenä sovittu perui, mutta vaikka se silloin aiheuttikin stressiä ja harmitusta, saimme tilalle loistavan pitopalvelun ja ruoat olivat taivaallisen hyviä. He järjestivät meille myös kaksi tarjoilijaa, joista toisen käytös ei valitettavasti ihan osunut nappiin, sillä jälkeenpäin kuulin useammaltakin vieraalta ei-niin-miellyttäviä kommentteja ja tilanteita, joissa tämä tarjoilija oli ollut pääosassa. Hänellä oli myös hyvin vahvat mielipiteet siitä, kuinka asioiden kuuluisi mennä ja jouduimmekin mieheni kanssa muutamaan kertaan toteamaan, että vaikka yleensä tehtäisiin näin, me teemme toisella tavalla. Hän myös muutti kaason ja samalla pitopalvelun "yhteyshenkilön" vastustelusta huolimatta esimerkiksi järjestyksen, jossa ruokaa lähdettiin hakemaan eli teki sellaisia päätöksiä, joihin hänellä ei todellakaan ollut valtuuksia. 

Mutta sitten niihin iloisimpiin aiheisiin! Meillä oli kutsuttuna 64 vierasta, joten me ja kuvaaja yhteenlaskettuna juhlijoita oli 67 kappaletta. Määrä oli meille juuri sopiva ja vieraista lähes kaikki pääsivät tulemaan. Vain yksi joutui perumaan tulonsa hieman ennen häitä. Juhlapaikkamme sijaitsi idyllisessä maalaismaisemassa, jossa sateesta huolimatta saatiin napsittua kauniita kuvia. Tilaa riitti myös sisällä ja lopulta sadekin laantui lähes kokonaan ja ihmiset pääsivät myös ulos. Juhlissa nautittiin paitsi pitopalvelun taikomista herkuista, myös karkkibuffetista ja täytekakusta, jonka tilasimme Kakkupuoti MariAnnikalta. Kakku oli ulkonäöllisesti täsmälleen sitä, mitä halusin ja mansikka- ja suklaamariannetäytteet olivat juuri niin hyviä kuin muistelinkin. 

Bändinä häissämme toimi Blueberry Hunters, joka ylitti kaikki odotukset ja sai myös vierailta runsaasti kehuja. Hääkampauksen mulle taikoi kampaaja, mutta meikin päädyin lopulta tekemään itse. Meikistä ei valitettavasti ole kuvia, sillä jouduin lähtemään sen verran kiireellä, ettei aikaa kuvien räpsimiseen ollut. Olin testannut meikkiä jo aiemmin ja se pysyi oikeastaan ihan täydellisesti. Huulipunaa jouduin totta kai lisäämään päivän aikana, mutta muuten en meikkiin koskenut enää sen jälkeen, kun hotellilla hääpuvun pukemisen jälkeen painelin hieman lisää puuteria kasvoilleni.

Häämme väreinä toimivat vaaleanpunainen, valkoinen ja hopea, joista hopea ei tosin kovin suuresti ollut värimaailmassa edustettuna. Kukat hankimme Bloomworksista ja ne olivat juuri niin täydelliset kuin halusinkin! Mulla oli siis visio siitä, että pöytäkukat olisivat melko yksinkertaisia - iso vaaleanpunainen hortensia ja sen ympärillä harsokukkaa. Sellaiset sainkin ja hääkimpustani taas löytyi pionia ja neilikkaa. Mulla oli erillinen heittokimppu, sillä en missään nimessä olisi halunnut heittää omaa kimppuani. Kaasoilla oli rannekukat ja sulhasella sekä bestmaneilla vieheet. Muuten hääpöytien koristeet olivat melko simppelit, mutta pöydistä tuli kuitenkin mielestäni todella kivat ja paikka oli lopulta koristeltu juuri kuten ajattelinkin! Meillä oli yläkerrassa erillinen "biletila", jonne esimerkiksi bändikin meni, ja sieltä löytyi koristeena valonauhoja, harsoa ja koivuja.

Häät olivat rennot ja koitimmekin kovasti välttää turhaa pönötystä. Ihmiset ainakin sanoivat viihtyvänsä ja toivon, että se oli totta! Meillä mies hermoili ja jännitti koko aamun heti hääpäivänä herättyään, mutta itse en oikeastaan ehtinyt jännittää ennen kuin vasta kirkon ovilla seistessä, kun odotimme isäni kanssa, että kaikki on valmista ja musiikki alkaa soida. Eräs ystäväni mainitsikin, että olin kalpea kuin lakana kävellessäni kohti alttaria, enkä rehellisesti sanottuna edes muista tilanteesta juuri mitään muuta kuin sen, että meinasin purskahtaa itkuun siinä loppumetreillä. Syke läheni varmaan 150 siinä vaiheessa, kun pappi alkoi kysyä mieheltäni tahtooko hän minut vaimokseen eikä tilanne helpottanut yhtään, kun sama kysymys esitettiin minulle. Tahdoimme ja sen jälkeen rentouduin huomattavasti.

Oli ihana nähdä pitkästä aikaa sukulaisia, saada uusia tuttavuuksia ja päästä juhlimaan kunnolla! Ennen kaikkea oli kuitenkin ihanaa, että sain aviomiehekseni ihmisen, jota rakastan, jonka kanssa haluan perustaa perheen ja jonka kanssa haluan viettää koko loppuelämäni ♥