perjantai 16. heinäkuuta 2021

Mikä yllätti häitä järjestäessä?

Kuvaaja Mari Ruokonen

Menin naimisiin 12.6.21 ja kirjoittelinkin häätunnelmista oman postauksensa jo aiemmin. Nyt kerron teille kuitenkin vielä muutaman yksityiskohdan, jotka tulivat häitä suunnitellessa tai varsinaisena hääpäivänä itselleni enemmän tai vähemmän yllätyksenä. Valitettavasti suurin osa näistä on ehkä hieman negatiivissävytteisiä, mutta häistä jäi kuitenkin pääasiassa mieleen pelkkiä positiivisia asioita ja päivä onnistui lopulta loistavasti. Kuvituksena toimii häistämme kuvaajan napsimat kuvat ♥

Jännitys alkoi vasta kirkolla juuri ennen alttarille kävelyä
Olin aivan varma, että jännittäisin hääpäiväämme vähintään koko aamun, jos en sitten jo useamman päivän etukäteen. Lopulta kävi kuitenkin niin, etten ehtinyt jännittää kuin vasta juuri ennen h-hetkeä, kun kaasot saatiin kaikki omille paikoilleen ja jäimme isäni kanssa odottamaan, että meidän on aika lähteä kävelemään alttaria kohti. Muistan kuinka koitin keskittyä koko matkan ajan vain siihen, että muistan hengittää, eikä multa tainnut sen takia pahemmin hymyä irrota vielä tässä vaiheessa. Mies kertoi jännittäneensä älyttömästi koko aamun heti herättyään, mutta mulla ei yksinkertaisesti ollut aikaa sellaiseen, kun koko aamupäivä tuli mentyä ja jouduin jopa stressaamaan siitä, ehdinkö tehdä kaiken mitä piti.

Ihmiset eivät ymmärrä, että ilmoittautumispyyntö oikeasti edellyttää, että siihen vastataan.
Niin paljon kuin vieraitamme arvostan ja heistä pidän, on jokseenkin hassua kuinka moni jätti vastaamatta kutsuun tai jouduin erikseen kyselemään vastauksen perään. Kolmelta ihmiseltä emme koskaan saaneet kyselyistä huolimatta vastausta. Pari ihmistä taas ilmoitti estymisestään välikäsien kautta, eivätkä suoraan henkilökohtaisesti meille, mitä pidin myös hieman kummallisena. 

Kuvaaja Mari Ruokonen

Yritysten tapa vastata sähköposteihin ja hoitaa asioita vaihtelee todella laajasti
Onko jonkun mielestä ok, ettei maksavalle asiakkaalle vastata kolmeen kuukauteen? Tai että eräällä toisella yhteydenottokerralla kahden ja puolen viikon odottelun jälkeen tiedustellaan uudestaan asiaa x, jolloin vastauksesta näkee, ettei sitä alkuperäistä kysymystä ole edes luettu? En voi käsittää, ettei korona-aikanakaan maksava asiakas kelpaa eikä sille anneta arvoa edes sen vertaa, että viesteihin vastattaisiin kohtuullisessa ajassa. Tämä samainen henkilö unohti myös tapaamisemme, mikä oli vain piste iin päälle ja varmisti sen, etten kyseisen henkilön palveluita voi suositella kenellekään. Harmi, sillä kyseessä oli juhlapaikamme yhteyshenkilö, ja paikka itsessään oli aivan ihana! Toisten yritysten kanssa yhteydenpito sujuu taas ihan eri tavalla, viesteihin vastataan korkeintaan parin päivän viiveellä ja toiminta on muutenkin asiallista.

Tähän samaan voisin vielä mainita sen, miten paljon eroa asiakaspalvelijoissa saman yrityksen sisällä on. Laitoin haluamaamme hotelliin sähköpostilla tiedustelun mahdollisuudesta aikaisempaan sisäänkirjautumiseen. Tilanne oli siis se, että hotelliin olisi päässyt kirjautumaan sisään vasta klo 15.00 ja meillä oli jo vihkiminen kello 14.00. Halusimme viedä tavarat hotellille jo etukäteen, joten koska hotellin verkkosivuilla mainittiin, että aikaisempaa sisäänkirjautumista voi tiedustella hotellilta, olin heihin yhteydessä. Sain vastaukseni muistaakseni jo kuuden minuutin päästä, jossa sanottiin todella ystävällisesti, että mikäli huonetyyppi sen sallii, aikaisempi sisäänkirjautuminen onnistuu totta kai. Kerroin mitä huonetyyppiä olimme ajatelleet ja vastaus tuli taas parin minuutin kuluttua, että ei ole ongelmaa, tehkää varaus ja laittakaa sitten vielä viestillä heille varauskoodi, jotta he pääsevät lisäämään järjestelmään tiedon aikaisemmasta sisäänkirjautumisesta. 

Kuvaaja Mari Ruokonen

Teimme huonevarauksen parin päivän kuluttua ja laitoin tähän samaan viestiketjuun viestillä varaustunnuksen ym. Vastaus tuli tälläkin kertaa nopeasti, mutta eri henkilöltä ja aivan eri tyylillä. Hän sanoi voivansa nyt poikkeuksellisesti luvata meille aiemman sisäänkirjautumisen ja koko viesti oli muutenkin kirjoitettu aivan eri tyylillä kuin ensimmäisen henkilön kanssa kirjoitellessani. Kiitin joustamisesta ja toivotin hyvää kevään jatkoa, mutta mulle jäi tosta tosi hassu fiilis. Ensimmäisen henkilön mukaan ei ollut mitään ongelmaa, heidän nettisivuillaankin sanottiin sen olevan tarvittaessa mahdollista, mutta tämä nainen lupasi meille nyt poikkeuksellisesti aikaisemman sisäänkirjautumisen? Ehkä ylianalysoin tekstiä, mutta mulle välittyi ihan sellainen mielikuva, että vaadin liikoja tai jopa mahdottomia, kun nyt jouduttiin tekemään tällainen poikkeus.

Kaikki maksaa!
Meillä ei alunperinkään ollut aikeissa järjestää mitään hyvin pieniä ja/tai todella pienellä budjetilla järjestettyjä häitä. Olin ajatellut, että 10 000 euroa olisi summa, jonka voisimme hyvin häistämme maksaa, mutta summahan ylittyikin sitten jonkin verran. Mieheni vanhemmat maksoivat ruoat, joten säästimme siinä reilu pari tuhatta euroa. Häiden kokonaiskustannus oli kuitenkin noin 13 700 euroa ja tähän on laskettu siis aivan kaikki aina kihlasormuksista kaasojen meikki- ja kampauskuluihin. Kaikki maksaa, jopa ne pienet ostokset, joita ei osannut budjetoida tai ottaa ollenkaan huomioon. Koristeet eivät yksittäin katsottuna ole kalliita, mutta kun niitä ostaa koko juhlapaikan täyteen, kertyy summaksi lopulta helposti useita satoja euroja. Toki sekin hieman hämää, kun kaikkia koristeita ei tullut ostettua tai tilattua yhdellä kertaa, vaan ennemminkin ripotellen, mutta yllättävän suuri summa niistä pienistäkin ostoksista lopulta kertyi. Mutta eipä sillä, mä ajattelin mennä naimisiin vain kerran elämässäni ja jos nyt sitten sitä rahaa vähän paloikin niin en valita! Pääasia, että hääpäivämme oli ikimuistoinen ja meidän näköinen.

Kuvaaja Mari Ruokonen

Ihmiset säälivät meitä, koska korona-aika pilaa häät
En osaa kertoa kuinka monta kertaa ihmiset kysyivät multa kysymyksen: "Mutta mites tää korona?" Ymmärrän täysin, että ulkopuolisiakin ihmisiä kiinnosti aiommeko häät järjestää, mutta oli välillä aika raskasta vastata samojen ihmisten samoihin kysymyksiin. Vastaus kun oli meillä aina sama: menemme naimisiin koronasta huolimatta ja pidämme juhlat, jos tilanne sen sallii. Sain myös kuulla, kuinka pahoillaan ihmiset ovat siitä, että nyt on korona pilaamassa meidän häämme. 

En itse nähnyt koronaa missään vaiheessa tekijänä, joka pilaa yhtään mitään. Se on aika pitkälti omasta asenteestakin kiinni ja tiedostimme mieheni kanssa koko ajan molemmat, ettei juhlien pitäminen ole itsestäänselvyys. Meidän naimisiinmenomme sen sijaan oli. En tiedä mitä olisin vastannut niihin sääliviin katseisiin ja tsemppaaviin lauseisiin, kun en itse nähnyt asiassa mitään pahoiteltavaa. Totta kai olisin toivonut, ettei koronaa olisi lainkaan, mutta itse lähinnä ärsyynnyin siitä jatkuvasta säälistä, jota sain osakseni koronan takia. Kaiken huippuhan oli se, kun eräs työkaverini laukoi ehkä noin kuukautta ennen häitämme, että eihän se nyt ole varmaa menemmekö naimisiin. Vastasin hyvin yksiselitteisesti, että kyllä se on varmaa. Kyseinen henkilö toimi tämän jälkeenkin vielä kunnon "pahanilmanlintuna" kommentoiden häidemme järjestämisestä. Jännää, että toisen onni tuntuu olevan toiselta pois! Koronatilannekin oli hääpäivänämme hyvin rauhallinen ja esimerkiksi tällä hetkellähän tilanne on taas paljon pahempi täällä Varsinais-Suomessa.

Kuvaaja Mari Ruokonen

Sade ei pilannutkaan juhlia
Pelkäsin koko ajan, että hääpäivänämme sataa vettä ja niinhän siinä sitten kävi, että koko helteisen kesäkuun yksi ainoista sadepäivistä osui juuri meidän hääpäiväämme. Olin niin pettynyt muutamia päiviä ennen häitämme, kun katsoin säätiedotuksia, jotka lupasivat sadetta välillä koko päiväksi, välillä iltapainotteisesti, välillä aamupainotteisesti. Lopulta pahimmat sateet saatiin heti aamuun ja illemmalla oli useita tunteja, kun sadetta ei ollut lainkaan. Sade ei missään nimessä onnistunut pilaamaan juhliamme, vaikka se hieman muuttikin juhlien kulkua ja vaikutti esimerkiksi siihen, milloin ja missä pääsimme ottamaan potrettikuvat. Näin jälkeenpäin ajateltuna olen jopa tyytyväinen, että hääpäivämme oli hieman sateinen, sillä en missään tapauksessa olisi halunnut näitä +30 asteen hellekelejä hääpäiväksi. Kuuma tuli nytkin! 

Ihanaa viikonloppua ♥

10 kommenttia:

  1. Toi sähköposteihin vastaaminen on käsittämätöntä. Kaikki oli niin eri tavalla vuonna -99, kun menin ensimmäistä kertaa naimisiin ja se oli myös ainoa kerta, kun järjestin häät. (silloin 150 hengelle). Tuohon aikaa asioita ei hoidettu sähköpostitse. Käveltiin liikkeeseen allekirjoitettiin paperit, maksettiin etukäteismaksu, suunniteltiin yhdessä ja homma lähti pyöriin. Olihan siinä oma hommansa, kun asuttiin ex-miehen kanssa eri paikkakunnalla, missä häät pidettiin ja mistä oli sitten pitopalvelu sun muut. Vaati muutaman autoreissun, mutta eipä tarvinnut sähköposteja odotella. Lisäksi pienessä kaupungissa ei ollut montaa vaihtoehtoa mhinkään ja useita firmoja pyöritti enemmän tai vähemmän tutut, joten ohareita ei tarvinnut siltä osin pelätä. :D

    Todellakin aivan kaikki maksaa, mitään ei tule ilmaiseksi. Sen vuoksi toisella kerralla oli sitten hieman erilaiset häät...

    Ihanaa viikonloppua ja oli tosi kiva lukea näitä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa jotenkin ihanan selkeältä toi, että käydään paikan päällä sopimassa asiat! Valinnanvaraa varmaan on muutenkin vähän kaikessa ollut vähemmän tuolloin kun mitä tänäpäivänä. Eikä asiaa tosiaan helpota yhtään se, kuinka onnetonta asiakaspalvelua ja nimenomaan sitä viesteihin vastaamista joistain paikoista sai. Koita siinä sitten suunnitella, kun vastapuoli ei vastaa viesteihin, kun monesti oli kuitenkin jotain aika oleellistakin tiedusteltavaa :D Mä oon muutenkin sellainen, että hoitaisin melkeen mieluummin kasvotusten noita asioita, eli sen puoleen toi vuoden -99 meininki olisi sopinut mulle varmasti hyvin.

      Jos omalla kohdallani joskus tilanne olisi vielä se, että häiden suunnittelu tulisi ajankohtaiseksi, en mistään hinnasta järjestäisi enää samanlaisia juhlia kuin nyt. Toivotaan kuitenkin, ettei sellaisia tarvitse enää miettiä :)

      Kiitos, ihanaa sunnuntaita Jonna! ♥

      Poista
  2. Onnea vielä näinkin, ihania kuvia oli instassa ja nyt täällä ♥ Muistan itsekin tuon ilmoittautumispyynnön vaikeuden, tai vastaamisen....enkä voi edelleenkään ymmärtää mikä siinä oli niin vaikeaa ja ilmeisesti sitä on liikkeellä edelleen.

    Hyvä että kaikki meni kuitenkin lopulta hyvin ja mikä tärkeintä- olette nyt naimisissa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon<3 Joo siis toi on kyllä hassua, miten se vastaaminen tuotti niin monelle ongelmaa. Harmi jos sullakin on samoja kokemuksia! Nyt tietty koronakin ehkä vähän selittää, kun ihmiset ei kaikki uskaltaneet ilmoittautua kovin aikaisin ja sitten se ehkä unohtui, mutta esimerkiksi yhdeltä sukulaiseltani kysyin vielä viestitse uudemman kerran, enkä saanut koskaan minkäänlaista vastausta. Sepä se, loppu hyvin kaikki hyvin ♥

      Poista
  3. Oi miten ihania kuvia kaikki <3

    Siis tuo sähköpostiin vastaaminen sieppaa mua ja oikein alkoi ärsyttää kun luin sun tekstiä ja kokemuksia. En voi kans ymmärtää miten yrityksiä ei maksavat asiakkaat kiinnosta tai edes tällaisena someaikakautena se, että sana leviää varsin nopeasti kyllä negatiivisistakin asioista. Mulle on kans parin yrityksen kanssa tuottanut harmaita hiuksia tuo vastaamattomuus, viimeisenä mun PT koulu, joka ei vaan vastaa viesteihin koska heitä ei kiinnosta. Ihan älytöntä.

    Onneksi saitte kuitenkin ikimuistoisen päivän kaikesta huolimatta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥ Mulle kehittyi tässä hääruljanssissa ihan nollatoleranssi huonon asiakaspalvelun suhteen ja sanon kyllä tosi nopeesti hei hei, jos ja kun tällaista jatkossa tulee jossain muodossa vastaan. Koko kesän on ravintoloissakin ollut ihan ihme sekoilua ja huonoa palvelua, en tiedä mitä nyt on tapahtunut, kun luulisi että nyt jos koskaan tällaisilla aloilla panostettaisiin siihen asiakaspalveluun, kun korona on niin paljon rokottanut tiettyjä aloja. Tosi kurjaa toi sunkin PT koulun toiminta, ihan käsittämätöntä, ettei asiakaspalvelua saada pelittämään!

      Poista
  4. Huhhuh, kylläpä häät voivat maksaa paljon. En tajua miten joku ei vastaa 3kk ja jättää käymättä tapaamisessa, siinä vaiheessa haluaisin jo rahat takaisin ja vaihtaisin yritystä. Toi hotellin seuraava asiakaspalvelija oli myös juuri sitä laatua joka varmistaa, ettet koskaan enää suosittele heitä kenellekkään.

    Nyt juuri sään lisäksi tuo toinen este, korona. Hirveetä jos joku työkaveri puhuu noin. Liekö itse sitten eronnut tai katkera kun ei itse ole päässyt naimisiin. Muistelen vielä lämmöllä teidän hääpäivää juuri sään puolesta, se on viimeinen kerta, kun olen nähnyt kunnon sadetta. Olin silloin sattumoisin itsekin Turussa. Vähän turhan helteinen kesä, kun 1,5 kk sitten viimeksi on kohdannut sateen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki pienemmälläkin budjetilla olisi selvinnyt, mutta meillä maksoi itse hääpaikka jo aika paljon niin se vei ison siivun budjetista jo kertaheitolla :D Harmillisesti ei ollut meillä vaihtoehtona enää tossa kohtaa perua, kun kyse oli juhlapaikasta eikä uutta varmasti olisi saatu tilalle. Plus sopimuksessa vielä mainittiin siitä, ettei saada rahoja takaisin, jos itse perutaan. Mutta enpähän ainakaan paikkaa kenellekään suosittele niin kauan, kun sama mies hoitaa hommia siellä!

      Hääpäivän sade ei tosiaan haitannut lopulta juuri yhtään, parempi sade kuin kamala helle :D Ainut mikä hieman harmittaa on se, että omat kengät oli roskiskamaa häiden jälkeen ja ne kastuivat läpimäriksi kuvia ottaessa, kun totta kai maasto oli vielä märkää, vaikkei kuvia ottaessa ulkona enää satanutkaan. Mutta ei voi mitään!

      Poista
  5. Ihan uskomatonta tuo, ettei kutsutut vieraat viitsi vastata hääkutsuun. Kyllähän sen järkikin sanoo, että hääpari tarvitsee tietoja osallistujamäärästä suunnittelua varten. Ylitsepääsemättömän esteen osuessa vastaan päivän lähestyessä hääpari varmasti ymmärtää, jos ei pääsekään osallistumaan.

    Meidän hääpäivänä ei satanut, mutta olin kyllä sateeseen varautunut, koska menimme naimisiin syksyllä. Olin aina haaveillut häistä aurinkoisena elokuisena päivänä. Anoppini meni kuitenkin naimisiin marraskuussa pari vuotta meitä ennen, ja ihastuin täysin syyshäiden tunnelmaan. Viimeistään hääpuvun toisessa sovituksessa olin tyytyväinen, ettei menty kesähelteillä naimisiin :D Oli meinaan todella helteinen päivä elokuun alussa ja morsiusliikkeessä ei tainnut olla kunnon ilmastointia. Jouduin pitää hääpukua päällä jonkin aikaa, kun morsiusliikkeen työntekijä laittoi nuppineuloilla helman pituutta sopivaksi korjausompelua varten. Meinasin pyörtä siihen paikkaan, vaikken ole koskaan pyörtynyt sitä ennen enkä sen jälkeen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep sepä se. Ihan eri, jos myöhemmin tuleekin jokin este, ne on totta kai ihan ymmärrettäviä! Mutta toi vastaamatta jättäminen kertonee ehkä jonkin verran siitä, kuinka paljon näitä ihmisiä meidän elämä kiinnostaa, eli eipä tarvitse jatkossa edes harkita heidän kutsumistaan yhtään minnekään :D

      Voi ei, toi sun sovituskokemus kuulostaa lähes samalta kuin se, kun mulle kiskottiin hääpäivänä tota pukua päälle :D Meinasin kuolla kuumuuteen, vaikkei silloin edes ollut kovin kuuma. Sulla vaan meni vielä paljon pahemmaksi toi! Niissä puvuissa on yllättävän kuuma :D Mä haaveilin pitkään talvihäistä, mutta koska ei oo mitenkään sanottua, että silloin hääpäivänä olisi ollut sellainen kaunis talvinen postikorttimaisema eikä pelkkää loskaa, oli kesähäät "turvallisempi" valinta :) Syksyllä on kyllä ihan oma tunnelmansa, kun luontokin on silloin melkeinpä kauneimmillaan<3

      Poista

Kiitos kommentista!